- Sosiaalisen median yhteydessä esitetään usein kaava 1-9-90. Tällä tarkoitetaan Wikipedian mukaan, että1 % ihmisistä tuottaa sisältöä, 9 % muokkaa tai kommentoi sisältöä ja loput 90 % käyttävät sisältöä.

- Arvostavan vuotovaikutuksen avulla osallistumista voisi aktivoida

- Arvostavan vuorovaikutuksen avulla sisällön tuottajat, muokkaajat ja kommentoijat saadaan kokemaan, että heidän panostaan arvostetaan.

- Seurailijat ja käyttäjät voivat aktivoitua muokkaamaan ja kommentoimaan ja nämä edelleen tuottamaan sisältöä, kun huomaavat, että sitä arvostetaan.

- Minkälaista olisi arvostava vuorovaikutus ja arvostava johtaminen sosiaalisessa mediassa?

- Keskusteluissa (esimerkiksi Linked In -palvelussa) on tuntunut arvostavalta, kun muut ottavat kantaa esittämiini ajatuksiin ja esittävät niistä omia näkemyksiään. Erityisen hyvältä tuntuu, jos kirjoitusteni pohjalta esitetään kysymyksiä, jotka auttavat minua kehittelemään asiaa ja ajatteluani. Myös erimielisyys ja vastaväitteet ovat hyviä.

- Sosiaaliseen mediaan sopivan arvostavan vuorovaikutuksen kehittämisessä voidaan lähteä liikkeelle tavanomaisista hyvän ja arvostavan vuorovaikutuksen periaatteista, käytännöistä ja toimintatavoista pohtimalla, miten niitä voidaan soveltaa ja saada mukaan sosiaalisessa mediassa pääosin kirjoittamalla tapahtuvaan vuorovaikutukseen.

- Arvostavan vuorovaikutuksen keskeisiä käytäntöjä ovat kuunteleminen ja kysymysten esittäminen.

- Kuunteleminen on onnistunut erinomaisesti silloin, kun esittäjälle/kirjoittajalle syntyy tunne, että hänet on kuultu ja ymmärretty sillä tavoin kuin hän on halunnut. Tämä edellyttää aktiivista kuuntelua, jossa ymmärrystä tarkistetaan kysymällä esimerkiksi tarkoititko että ja ymmärsinkö oikein –kysymyksiä. Tavallisessa vuorovaikutuksessa näitä kysymyksiä voi esittää joustavasti puheen/kuuntelun aikana ja vastauksen saa välittömästi. Sosiaalisessa mediassa vuorovaikutuksessa on viiveitä mutta käsittääkseni sielläkin voisi vastaava käytäntö toimia, jos kuuntelijat vain malttaisivat kuunnella ja osoittaa ymmärtämisensä ennen kuin esittävät omia näkemyksiään.

- Käytettäessä kysymyksiä arvostavalla tavalla haetaan lisätietoja kertojan/kirjoittajan näkemyksistä tai autetaan häntä kehittelemään ajatustaan eteenpäin, huomaamaan uusia näkökulmia ja oivaltamaan asioita.

- Miltähän tuntuisi sellainen keskustelu Linked In –palvelussa tai jossain muussa keskustelufoorumissa, jossa lukijat ensin kuuntelisivat kirjoittajaa aktiivisesti, esittäisivät sitten kirjoittajalle kysymyksiä ja vasta näiden jälkeen esittäisivät omia näkemyksiään?

- Annetaan positiivista palautetta toteamalla kirjoituksestani esimerkiksi, että se on hyvä idea, kiinnostava näkökulma, olen samaa mieltä.

- Tuodaan yksilöidymmin esiin asioita, jotka kirjoituksessa ova lukijan mielestä olleet hyviä, mielenkiintoisia, lukijalle hyödyllisiä, uusia, erilaisia ja ehkä innovatiivisiakin.

- Kerrotaan miten näkemykseni on vaikuttanut lukijan ajatteluun ja toimintaan tai miten hän on voinut hyödyntää jotain esittämääni asiaa, ideaa tai toimintamallia. Esimerkiksi jokin aika sitten kirjoitin Linked In -palvelussa olevassa acoimessa Johtamisen kehittäjät -ryhmässä kuvauksen siitä, miten olen käyttänyt ennakkotehtävää toteuttamissani kehityskeskusteluvalmennuksissa. Varsin pian eräs kirjoittaja painoi tykää nappia. Tämä tuntui kannustavalta ja mukavalta, mutta vaikutus olisi ollut huomattavasti suurempi, jos hän olisi sen lisäksi kertonut, että aikoo kokeilla sitä omassa valmennustyössään. Arvostavuus olisi noussut huippuunsa, jos hän olisi lisäksi kertonut miten aikoo soveltaa sitä omaan työhönsä ja jossain vaiheessa vielä keronut miten kokeilu onnistui ja mitä kehitysideoita se synnytti.

- Arvostavaa vuorovaikutusta on kaikki sellainen vuorovaikutus, joka saa toisen osapuolen kokemaan, että häntä ja hänet toimintaansa arvosetaan. Sen, minkälainen vuorovaikutus on arvostavaa, ratkaisee siten jokainen vuorovaikutuksen osapuoli itse. Se, minkä minä koen arvostavana, ei välttämättä sinusta tunnu mitenkään erikoiselta tai arvostavalta.

- Pyritään ymmärtämään kirjoittajan tarkoitus ja tavoitteet – tarvittaessa kysytään niistä ja autetaan kirjoittajaa saamaan sitä, mitä hän haluaa prosessista.

- Vastataan kirjoittajan kysymyksiin ja tuodaan omia ideoita, tietoja, näkemyksiä ja mielipiteitä rohkeasti esiin.

- Pyydetään kertomaan lisää tai lisätietoja jostain kirjoituksessa esitetystä asiasta.

- Vuorovaikutuksen tarkoituksen ja tavoitteiden saavuttamista edistävä kommentointi, kysyminen, kyseenalaistaminen, pohdiskelu, ideoiden esittäminen.

- Pyritään ymmärtämään ja tarvittaessa selvitetään, mitkä ovat kirjoittajan tarkoitus ja tavoitteet ja minkälaista apua ja tukea hän toivoo.

- Miten epäarvostavaan kirjoitukseen tai kommenttiin voisi reagoida ja vastata arvostavalla tavalla.

- Aitouden merkitys.

- Tarvitaanko sosiaalisessa mediassa arvostavaa vuorovaikutusta ja arvostavan vuorovaikutuksen taitoja? Mitä hyötyä arvostavasta vuorovaikutuksesta on sosiaalisessa mediassa? Missä tilanteissa, mitä tehtäessä ja minkälaisten tavoitteiden saavuttamisessa arvostavalla vuorovaikutuksella on merkitystä?

- Wikiympäristössä muokataan ja täydennetään toisten kirjoituksia.

- Jatketaan toisen esittämän ajatuksen kehittelyä esittämällä ideoita, lisäyksiä, muutoksia, vaihtoehtoja, perusteluja, lisätietojen lähteitä.

- Arvostava vuorovaikutus edistää keskinäisen luottamuksen kehittymistä ja luo ilmapiiriä, jossa tuntuu turvalliselta esittää omia näkemyksiä ja keskeneräisiä ajatuksia. Ei tarvitse arkailla tai pelätä epäoikeudenmukaista arviointia ja arvostelua, leimaantumista tai naurunalaiseksi joutumista.

- Kirjoittajan tai kommentin esittäjän tarkoitus ja tavoitteet - myös piilotavoitteet, vaikuttavat siihen miten hänen kirjoituksiinsa suhtaudutaan ja koetaanko ne arvostavina. Jos kirjoittajan tarkoituksena on esimerkiksi edistää yhteisiä asioita ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista tai auttaa toisia, suhtaudutaan häneen todennäköisesti myönteisesti. Mikäli kirjoittaja taas ajaa selvästi omaa asiaansa tai rakentaa omaa brändiään, suhtautuminen on varauksellisempaa.

Vuorovaikutustilanteet ovat erilaisia
- osallistujat ovat tuttuja keskenään ja keskinäinen arvostus, luottamus ja välittäminen on jo ennestään hyvässä mallissa vs. osallistuja eivät ennestään tunne toisiaan eivätkä toistensa tavoitteita
- kirjoitukset, kommentit ja keskustelut ovat vain tietyn ryhmän nähtävissä vs. ne ovat avoimesti kaikkien nähtävissä
- vuorovaikutuksen tarkoitus ja tavoitteet ovat yhteiset (parhaimmillaan yhdessä työstetyt), kaikki ovat sitoutuneet niihin ja haluavat tehdä parhaansa niiden saavuttamiseksi vs. tarkoitus ja tavoitteet ovat epämääräiset ja epäselviä, niistä on erilaisia käsityksiä ja jokainen pyrkii vuorovaikutuksen avulla saavuttamaan omia tavoitteitaan.

- Avun pyytäminen, neuvon pyytäminen. Kohdistaminen nimetyille henkilöille vs. yleinen, kaikille lukijoile tarkoitettu pyyntö.

- Seuraileminen on myös arvostavaa, sillä se osoittaa kiinnostusta ja kertoo, että seurailija pitää kirjoituksia ainakin seurailemisen arvoisina. Seuraileminen ei kuitenkaan tule kirjoittajan tietoon, joten se ei saa kirjoittajassa aikaan arvostuksen koemusta. Miten kirjoittaja saisi tietää seurailjoista ja seurailun määrästä? Millä tavoin seurailijat saataisiin kertomaan seuraamisestaan ja lukemansa kiinnostavuudesta ja hyödyllisyydestä?

- Arvostavasta vuorovaikutuksesta on hyötyä erityisesti silloin, kun keskustelun tai vuorvaikutuksen osapuolet ovat eri mieltä asioista, heidän ajattelutapansa tai arvomaailmasa ovat erilaisia.

- Huomaaminen eri tavoilla. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi peukuttamalla.

- Miten kohdataan huono vuorovaikutus? Miten vastaamalla voisi olla mahdollista saada käännettyä huonosti alkanut vuorovakutus hyvään ja arvostavaaan suuntaan? Minkälaista on useimmin esiintyvä huono vuorovaikutus? Olsiko tällaisen arvostavaan kohtaamiseen kehitettävissä hyviä käytäntöjä?


Takaisin Arvostava vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa -projektin etusivulle

Takaisin Arvostava vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa -wikijulkaisun etusivulle